Lomaa kaikin puolin SPIN-OFF (S)

Ficin nimi: Lomaa kaikin puolin SPIN-OFF
Kirjoittajat: Pahgiz &Minde
Tyylilaji/Genre: Drama
Ikäraja: S
Paritus: Moto/OC, maininta Miihkali/OC
Tiivistelmä: Krista joutuu vahingossa keskelle Moton perheen videokeskustelua…
Vastuunvapaus: Emme omista Prätkähiiriä, vain omat hahmomme ja tarinamme. Eikä näillä harmillisesti pääse tienaamaankaan.
A/N: Tämä oli alun perin osa tota alkuperäistä ficciä. Mutta rehellisesti sanottuna, mulla on ollu koko ajan vähä semmonen olo et nyt lähtee focus aivan liian kauas :’D Mutta se että tykkään tästä kuitenkin ja onnistuin tässä tahattomasti ennustamaan ”tulevaisuutta” niin ei millään voi vaan poistaa, niin tehdään sitte tämmönen lyhkänen spin off XD -Pahgiz
Laitan tonne loppuun selityksen tolle ennustamiselle XD




Moto kiipesi avaruusalukseen, jolla Minni, Miihkali ja Tanya olivat saapuneet. Muut lähtivät hakemaan ruokaa ja kehottivat Motoa vihdoin soittamaan vanhalle äidilleen.
Kun prätkien äänet lakkasivat kuulumasta, Moto veti syvään henkeä ja valitsi taajuuden. Hetken aikaa kuului vain rätinää ja kohinaa, mutta sitten tuttu ääni puhui.
”Kuka soittaa?”
”Moi, Tuike.”
Moto kuuli selvästi, kuinka hänen siskonsa veti henkeä.
”ÄITI! Se sun hulttiopoikas soittaa!”
Hänen sisarensa äänestä kuului selvästi tämän ilkikurisuus.
”Mitä? Tähän aikaan yöstä?” vanhempi naisääni kysyi kauempana.
Samassa kuvayhteys avautui ja Moto näki harmaaturkkisen hiirinaisen, jolla oli lyhyt, ruskea polkkatukka ja yllään aamutakki. Heillä taisikin olla nyt yöaika.
”Sori.. En mä osannut ajatella yhtään aikaeroa...” Moto pahoitteli. ”Miihkali ja Tanya tuli tänne just kenraali Minnin kanssa ja välittivät sellaiset terveiset, että sais ottaa yhteyttä sinne..”
”No mä olin just vasta menos nukkuun, ei siis suurta vahinkoa” Tuike vastasi nauraen ja katsoi veljeään tarkasti.
Siitä oli pitkä aika, kun sisarukset olivat viimeksi nähneet toisiaan, videon kautta tai kasvokkain.
Moto näki kuvan taustalla liikettä ja hänen äitinsä ilmestyi näkyviin. Vanharouva oli siirtänyt toisen tuolin ruudun ääreen ja istui siihen.
”Hei äiti” Moto tervehti, äkillinen liikutus kuristi harmaan jätin kurkkua.
”Hei poikakulta” vanhempi hiirinainen tervehti ja kosketti hellästi ruudulla näkyviä poikansa kasvoja. ”Sinä se vaan muistutat isääsi päivä päivältä enemmän...”
”Oliks toi kehu vai syytös...” Moto virnisti ja naiset nauroivat.
”Saat itse päätellä. Miihkali on teidän toilailuistanne kiitettävästi kertonut, mutta kerrohan, miten sinulla menee” vanhempi hiirinainen kysyi. ”Ja missä Vinski ja Turbo ovat? Ja se ihmisnainen?”
”Muut lähtivät just hakeen ruokaa, jättivät mut vaihtamaan kuulumisia kaikessa rauhassa.” Moto totesi.

Krista palasi tulostaululle. Hän oli ollut käymässä Santun tallilla peseytymässä, koska tulostaulu ei varsinaisesti ollut suunniteltu naisvieraille. Tallilla oli huomattavasti siistimpi kylpyhuone ja mitä tärkeintä, yksityisyyttä. Vaikka Krista olikin melko hyvällä itsetunnolla varustettu, ei hänkään varsinaisesti nauttinut nakuilusta, kun samoissa tiloissa hääräsi kolme varsin machoasenteella varustettua miestä.
Krista riisui kypäränsä ja ravisti vielä kylvystä kosteat hiuksensa sekaisin kypärän litistämästä kampauksesta.
”Siis mä oon ollu korkeintaan tunnin pois… Ja tänne on ilmestynyt avaruusalus… Ja ketään mailla halmeilla…” Hän mutisi ja heitti Santulta lainassa olleet avaimet lähimmälle tasolle. ”Mä luulin et meidän oli tarkotus lähteä kaikkien syömään yhdessä…”
Samassa hän kuuli puhetta. Se tuli avaruusaluksen sisältä. Hän heristi korviaan ja tunnisti äänen Motoksi. Krista kapusi alukseen sisään.
”Hei, kuka meil on kylässä? Ja mis kaikki on? Eiks meidän pitäny…” Kissanainen huuteli aluksen ovelta liudan kysymyksiä ja viimeinen jäi kesken, kun hän huomasi miehen olevan keskellä videokeskustelua.
”Ai, s-sori. Mä tästä sitten…” Krista oli jo perääntymäisillään nopeasti, kun videopuhelun toisesta päästä melkein kiljuttiin.
”OI!!! Onks hän se ceresläinen, josta Tanya ja Miihkali on kertoneet?!!” Tuike huudahti innostuneesti ”Lähemmäs ruutua sieltä!!”
Moto kääntyi Kristan puoleen hieman anteeksipyytelevästi. Nainen oli kauhusta melkein jäykkänä avaruusaluksen ovella. Oliko hän joutunut juuri Moton perheen ristikuulusteluun… Krista yritti kävellä mahdollisimman normaalisti ja jäi seisomaan Moton taakse. Hän vilkutti nolona hymyillen puhelun toisessa päässä oleville vanhemmalle rouvalle ja tämän vieressä istuvalle ruskeatukkaiselle hiirinaiselle, joka ei selvästikään ollut pysyä pöksyissään.
”Hei…” Krista tervehti epäröiden.
Moto esitteli kissanaisen perheelleen. Krista oli huomaavinaan myös tämän puheessa aavistuksen jännitystä.
”Äiti ja Tuike, tää tässä on Krista. Hän…” Moto köhäisi ja mietti nopean hetken, kuinka jatkaisi ”Hän tuli tänne Maahan työskentelemään plutolaiselle, mut jäikin sen sabotoinnista kiinni ja on nyt ollut siitä asti pakosalla… Me… Me ollaan autettu toisiamme vähän puolin ja toisin.”
Moton äiti hymyili lämpimästi, se sai Kristan hieman rauhoittumaan.
”Jotain sen suuntaista Tanya ja Miihkali sinusta kertoivatkin, mutta ei aivan uusimpia käänteitä” Moton äiti totesi. ”Ovatko kapakalat jo luovuttaneet sinun kiinni saamisen suhteen?”
”Suurin piirtein, Plutosta suoraan ei ole enää kuulunut mitään hetkeen…” Krista vastasi raapien hieman takaraivoaan. ”Tahko, siis entinen pomoni tuolta Detroitista, ei aivan vielä ole päässyt yli pettymyksestään mua kohtaan, joten sitä edelleen on saanut välillä varoa. Muutenkin Tahko on ehkä jätkien vastustajaa, Leipäjuustoa, vaarallisempi, kun se on… Sanotaanko kohtalaisen epävakaa ja arvaamaton…”
”Wouwouwou!” Moto huudahti ja kääntyi epäuskoisena katsomaan kissanaista takanaan ”Yritätkö sä sanoa, et meillä on helppo plutolainen nillitettävänä?”
Hän selvästi vitsaili ja Krista tyrskähti.
”No mut onhan se!! Paljon helpommin ennustettavissa kuin Tahko. Jos muistat nii yks kerta Tahko meinas myydä mut serkulleen uudeks jalkavaimoks! Ihan vaan, ku ei ollu parempaakaan tekemistä. Vaikken ollu mitään tehnytkään!” Ceresläinen hiljeni ja mietti ihan pienen hetken ”…Tai siis olinhan mä tehnyt… Mut sillon en vielä ollu jääny mistään kiinni!”
”Sä et oo vaan ollu näkemäs Leipistä parhaimmillaan. Onhan se kerran meinannu pudottaa asteroidin Chicagon päälle, miettimättä sen enempää seurauksista. Joskus se meinas sulattaa kaupungin mössöksi ja viemäreiden kautta lähettää eteenpäin… Ja kyllähän se kerran leikkas koko Chicagon reunoja pitkin irti maasta ja oli valmistautunu kuljettaan sen raketeilla Plutoon.”
Moto luetteli melkein kuin kilpaillen.
”Pfffffhhh!” Krista pudisti päätään ja heilautti kättään väheksyvästi ”Kaikki noi on sen apurin kädenjälkiä. Jos Tahkolla olis palkkalistoillaan hullu tiedemies, niin Maa olis varmaan jo entinen.”
Heidän omituisen kilvoittelunsa keskeyttää Moton sisaren räkättävä nauru videopuhelun toisesta päästä.
”Nehän on jo niin kuin vanha aviopari!” Tuike tönäisi äitiään leikkimielisesti kylkeen. Hän myös näytti huvittuneelta ja kääntyi sitten tyttärensä puoleen.
”Olisittepa kuulleet minun ja isänne keskustelut joskus sunnuntaiaamuisin…”
Krista ja Moto katsahtivat nopeasti toisiaan ja kääntyivät sitten melkein samanaikaisesti kohti näyttöruutua.
”Vanha aviopari?! Mekö?!” Krista nauroi omituisen väkinäisesti.
”Mi-mistä te sellaista ootte saanu päähänne?” Moto kysyi änkyttäen.
Tuike pyöräytti silmiään huokaisten.
”Hei come on… Älähän nyt aliarvioi siskoasi.” Ruskeatukkainen hiirinainen naurahti hieman omahyväisesti ”Ainoo yllätys on, ettei äidin sormus ole jo sormessa.”
Kristan teki mieli vajota alas, hyvin alas. Hän tunsi kuumotuksen korvissaan asti. Näkikö Moton perhe tosissaan heistä heti, että heillä oli välillään jotain muutakin sutinaa kuin pelkkää toveruutta. Motokaan ei saanut sanaa suustaan sisarelleen.
Moton äiti hymyili heille hieman anteeksipyytelevästi.
”Tanya esitteli meille kuvakansiotaan Maasta ja näimme siellä kuvien joukossa pari valokuvaa. Nuoret sitten kertoivat mitä pyydettiin, eikä ollut kieltämättä kovin vaikea nähdä rivien väliin... Älkää pahastuko Miihkalille tai Tanyalle.”
”Mieli kieltämättä kyl tekis..” Moto jupisi muka vihaisena ennemminkin Kristalle kuin äidilleen ja siskolleen.
Kissanainen hieroi hermostuksissaan niskaansa.
”Mä en taida olla ihan sellanen miniäkokelas mitä ehkä toivoitte...” Krista mutisi hiljaa. ”Anteeksi…”
Moto kääntyi ympäri ja oli sanomaisillaan jotain, mutta hänen äitinsä ehti ensin.
”Mitä sinä hupsit?” Vanha rouva toppuutteli videopuhelun toisesta päästä ”Vaikka poikani olisi tuonut kotiin näytille mustekalan Jupiterista, olisin enemmän kuin tyytyväinen.”
”Äläkä ymmärrä väärin!” Tuike nauroi ja iski silmää kaksikolle ”Ehdottomasti mieluummin ceresläinen kuin se mustekala”
”Noinko epätoivoisena tapauksena te ootte musta jo puhunu siellä?” Moto tyrskähti.
”Hei, te ootte ollu nii tiiviisti sen teidän äijäporukan kans jo vuosia, et ei siinä oo naiset väliin paljo päässeet…” Ruskeahiuksinen hiirinainen vinoili veljelleen. ”Etkä sinäkään tuosta ainakaan nuorru ja komistu, veliseni…”
Kristan oli vuoro tyrskähtää. Reaktionsa jälkeen hän katsoi mieshiirtä anteeksipyytelevästi.
”Oliko niin että sinulla oli perhettä Cereksessä, Krista? Tanya taisi mainita jotain sellaisesta” Moton äiti katkaisi sisarusten sananvaihdon.
”Ööh..” Kissanainen mietti hetken mitä vastaisi. Nopeasti hän päätti, että sama se, kaikki kortit pöytään. He kuitenkin saisivat tietää enemmin tai myöhemmin.
”Mulla on itseasiassa lapsi kotona Cereksessä… Mun porukat pitää hänestä huolta. Pojan isä katosi kuvioista heti kun sai tietää…”
Hämmästyksekseen Krista näki kummankin naisen hymyilevän.
”Et ole ainoa, jonka mies pelästynyt ajatusta vaipanvaihdosta…” Tuike totesi hymyillen haikeasti. ”Miihkalin ja Ruskan isä lähti juhliin varpajaisia pari päivää synnytyksestä ja on edelleen sillä tiellään… Joistakin miehistä ei vaan oo isähahmoiksi. Onneks Moto on toiminut meillä miehenmallina oikein mallikkaasti. Ilman äidin ja Moton apua mä olisin ollu ihan pulassa kaksosten kanssa.”
”Onko sinulla kuvaa pojastasi?” Moton äiti kysyi.
Krista kaivoi lompakon takkinsa taskusta. Hän otti sen taskusta taitetun ja hieman reissussa rypistyneen kuvan. Se oli itseasiassa otettu, kun he olivat kaikki yhdessä tivolissa, Dalen käydessä Maassa Tahkon sieppaamana. Poika näkyi istuvan Moton hartioilla nauraen ja pojan vaaleanpunainen hattara oli sotkenut miehen päälakea.
”Tää on aika pieni kuva, mut toivottavasti näkyy.” Krista hymähti ja laittoi kuvan näyttöä vasten. ”Toki Dale on kasvanut hurjasti jo tästäkin kuvasta…”
”Komea poika on” Tuike hymyili. ”Ja veli saanut heti mömmöt niskaansa, hyvä meininki!”
”Meidän on varmaan aika lopettaa puhelu, tällä erää. Saisitte kyllä soitella useammin, Moto kun tietää kuitenkin taajuuden” vanha rouva virnisti. ”Jos ei nyt seuraavaa kertaa tarvitsisi odotella aivan näin pitkään.”
”Ei tuu, mä lupaan” Moto virnisti ja hänen ja Kristan toivotettua Marsiin hyvät yöt harmaa jätti katkaisi yhteyden.
”Huh. Että sellaista” Krista mutisi ja lysähti istumaan viereiselle istuimelle.
Kaksikko vilkaisi toisiaan ja he purskahtivat nauruun.
”Kai tää on ny sitte virallista. Ku on äidillekin esitelty...” Krista totesi pyyhkien silmäkulmiaan.
”Virallinen tyttöystävä” Moto naurahti melkein kysyvästi.
”Yh.. tulipa teini vibat..” kissaneito irvisti, mutta hymyili sitten ilkikurisesti ja iski silmäänsä. ”Eikö lemmitty olis osuvampi?”
”No toki, jos sä sitä sanaa ehdottomasti haluat käyttää..” harmaa hiiri virnisti ja Krista värähti hieman järkyttyneenä. ”Vai miten olis ihan vain kulta? Onko liian siveä?”
”Ihan miten vain, ”muru”.” Krista näytti kiusoittelevasti kieltään.
Kaksikko hätkähti kuullessaan lähestyvät moottoripyörät. Muut palasivat ruuanhakureissultaan.
”Jos toi ei ollu nappiajoitus, niin ei mikään” Krista puuskahti. ”Toivottavasti ”yllätykset” loppuivat tähän.”
”Ööh. Ei ihan. Tanyan ja Miihkalin mukana tuli Minni. Se on… Ööh… Turbon ”muru”.” Moto virnisti hieman nolosti. ”Rouva kentsu otti omaa lomaa ja värväs virallisesti kaksikon saattajiksi itselleen.”
”Turbo deittailee kenraalia... Ohhoh... liikaa informaatiota…” Krista hämmästeli ja jatkoi sitten nauraen ”Villi veikkaus kuka siel on tossun alla?”
”Sitä ne tuskin kumpikaan suostuu ikinä myöntämään…” Motokin naurahti.
”Noh, joka tapauksessa, eiköhän se pahin tentti oo jo tältä päivää takana...” kissanainen huokaisi ja seurasi Motoa ulos aluksesta.




A/N: Nii tosiaa siis tää pätkähän on kirjotettu aikoja sitten syksyllä (?) ;D nyt tuli sitten vastaan uutinen YLEn sivuilla "Brittitutkijan hurja väite: Jupiterin kuusta voi löytyä kehittynyttä elämää – suomalaistutkija toppuuttelee
Monica Grady uskoo, että Europa-kuun meressä voi elää olentoja, jotka ovat älykkyydeltään mustekalojen tasolla." XD millä todennäköisyydellä tuli vedettyä hatusta se Jupiter ja muskekala tonne XD

Tää tarina on aivan loistava :'D. Moton äiti ja systeri pääs tenttiin Kristaa oikein urakalla. En ookaan ollu tietonen tosta Jupetrin kuun muukalaisvaäitteestä. Tykkään

Kiitos kiitos.
Joo mä joskus katoin yle areenasta jonku tommosen dokkari sarjan kuin Planeetat. Siel oli just tuosta kuusta mut oli monesta muustaki paikasta missä vois hyväs lykys olla jotain elämää ficcareille hyvää matskua ammennettavaksi. Mut kyl toi Ylen uutinen oli aika kova kun sitä oli vaa sattunu heittää ton mustekalan jupiterista sinne XD

Toi oli kyl aika hyvin ennustettu . Toisaalta oon itsekin osannu ennustaa vähän kuin muotijuttuja. Esimerkiksi keaikki ala-asteen tytöt meidän luokalla nauroi kun mulla ooli eka na Jopo ja nyt niitä näkyy joka paikassa. Kukas olikaan edellä aikaansa