Chicagon ritarit (S)

51. Osa. Kaksoishuijaus
Samaan aikaan toisaalla Vinski alkoi palata tajuihinsa Myrkkymuratin huumavaan suukon jäljiltä.
- Vau, sen mimmin pusussa olikin enemmän ytyä kuin ois arvannu, hän mutisi itsekseen ja yritti nostaa kättään hieroakseen päätään.
Silloin hän huomasi että hänen kätensä olevan sidotut.
- Hei hetkinen mitä tää on? hän huudahti.
Silloin ovi aukesi ja lauma hanttapuleja ilmaantui sisälle huoneeseen. Miesten perässä tuli kaveri jolla oli toinen puoli kasvoista hapon turmelemat.
- Wow! Mitä sulle tapahtu? Meniks sä kauneusleikkauksen sijasta kemikaalitesteihin? Vinski vitsaili.

52. Osa. Ansa on viritetty
Kaksinaama läimäytti Vinskiä päin naamaa saaden tämän ähkäisemään kivusta.
- Sinulle olen Kaksinaama, Kaksinaama murahti ja kiskaisi Vinskin kasvot omiaan kohti huivista roikottaen.
Vinski irvisti ärtymyksestä ja kivusta. Kaksinaama nosti katseensa hanttapuleihin.
- Ja nyt langat kuumiksi, hän sanoi.
Korjaamolla Santtu oli juuri palannut kun puhelin soi. Santtu vastasi nopeasti:
- Last chance garage.
- Santtu, kuului Vinskin hieman tukahtunut ääni.
- Vinski? Missä sä oikein olet? Santtu hämmästyi.
- En o Varma. Mä oon ollu tainnoksissa jotain toista tuntia, Vinski vastasi ja ähkäisi sitten kun konekiväärin piippu painautui hänen päätään vasten.
- Kerro tytölle minne tulla, Kaksinaama murisi uhkaavasti.
Yksi hanttapuleista työnsi lapun Vinskin eteen.
- Tuu Robinson Streetin ja 5. Avenuen kulmaan. Tavataan siellä, hän sanoi.
Santtu oli aikeissa kysyä vielä muutakin mutta puhelu katkesi.

53. Osa. Kolikon kääntöpuoli
Vinski mulkoili Kaksinaamaa vihaisesti tämän iskettyä luurin paikalleen.
- Jos sä luulet et mun kaverit lankee ansaan niin helposti niin oot pahasti hakoteillä, hän sanoi.
Kaksinaama ei sanonut mitään vaan veti esille kolikon. Hän heitti sen ilmaan ja otti sen sitten kiinni vilkaisten samalla kumpi puoli tullut esiin.
- Se nähdään jos he välittävät sinusta, Kaksinaama totesi ja napasautti sormiaan.
Yksi hanttapuleista kalautti Vinskiä takaraivoon konekiväärin tuella jolloin valkea hiiri vaipui tajuttomuuteen.
Santtu katsoi puhelinta jonkin aikaa kummastuneena, mutta laski sen sitten paikalleen. Hänen olisi luultavasti kerrottava jätkille tilanteesta, mutta kumpikaan ei ollut taistelukunnossa. Turbon olkapää oli sijoiltaan ja Motolla oli todella ilkeä haava rinnassaan tappelusta pahisten kanssa. Santtu nosti katseensa päättäväisenä. Hänen olisi aika tarttua sankarin viittaan ja vetää se harteilleen.

54. Osa. Naamioitu prätkämimmi iskee
Paljon myöhemmin Santtu saapui puhelimessa mainittuun osoitteeseen. Kulman ainoa rakennus näytti olevan vanha varastorakennus ja hän suuntasi sisään. Santtu onnistui avaamaan raskaan liukuoven ja näki tilan keskellä tuoliin sidotun Vinskin.
- Vinski! hän huudahti ja säntäsi tämän luo.
Vinski nosti katseensa ylös ja katsoi Santtua yllättyneenä.
- Santtu, mitä sä täällä teet? hän kysyi.
- Mitäs luulisit. Pelastan tietenkin henkeäs, Santtu hymähti ja oli aikeissa ryhtyä vapauttamaan Vinskiä kun hän tunsi pistoolin piipun takaraivoaan vasten.
- Nosta kätes ylös, kultsi, Kaksinaama käski.
Santtu nosti hitaasti kätensä ja kääntyi ympäri. Hänen edessään seisoi mies jolla oli puoliksi palaneet ja puoliksi komeat kasvot. Vinski näytti vihaiselta.
- Hei, kukaan muu ei sano Santtua kultsiks paitsi mä, hän sanoi.
- Naama kii! Kaksinaama kivahti ja läimäytti Vinskiä naamaan.
Sitten hän tönäisi Santun kohti kahta hanttapulia.
- Sitokaa yhteen hiiren kanssa, hän käski.

55. Osa. Tulilanka palaa
Hieman myöhemmin Santtu ja Vinski istuivat selätysten ketjuilla sidottuina toisiinsa. Kaksinaama katsoi heitä pilkallisesti.
- Mukavasti? Hyvä. Katsotaanpa onko teissä myös Houdinin vikaa. Batmanillä on aina ollut tapana onnistua pakenemaan näistä kuolonansoista. Joten koettakaapas yrittäkää samaa, hän nauarhti ja osoitti sitten aikapommia joka oli toisella puolen tilaa.
- Tuo pommi räjähtää 30 minuutin kuluttua. Kello käy kaunokainen, Kaksinaama sanoi ja nosti Santun leukaa.
- Mä sanoin et Santtuun ei kajota arpinaama! Vinski ärähti.
- Se on Kaksinaama, Kaksinaama hymähti ja lähti hanttapulien kanssa ulos.
Santtu ja Vinski katsoivat toisiaan.
- Mähän sanoin et sankaruus on meidän hommaa, Vinski sanoi.
- Ja mähän en aio päästää jätkiä kentälle puolikuntoisina, Santtu kivahti ärtyneenä.

56. Osa. Viime hetken pako
Vinski pyöritteli silmiään ja yritti päästä irti ketjuista. Santtu vilkaisi Vinskiä ja sitten ympärilleen. Jos hän vain yltäisi tuohon ratualangan pätkään. Santun onnistui saada keploteltua rautalangan pätkä lähelle muttei enää ylös.
- Vinski, saaks sä käytettyä häntääs? hän kysyi.
- Kenties. Onnas! Vinski sanoi ja onnistui saamaan häntänsä rautalangan ympärille.
Hän sujautti langan ketjujen lukkoon ja alkoi tiirikoida. Ei aikaakaan kun lukko aukesi ja he pääsivät vapaiksi. Vinski oli aikeissa rientää deaktivoimaan pommia mutta santtu kiskoi hänet mukanaan ulos. Ja viime hetkellä sillä pommi räjähti lennättäen koko varastorakennuksen ilmaan. Santtu ja Vinski yskivät maassa ja nostivat sitten katseensa.
- Huh se oli lähellä, Vinski henkäisi.
- Jeah, Santtu myönsi ja halasi sitten Vinskiä.
- Onneks oot ehjänä, hän kuiskasi.

57. Osa. Lopun alkua
Samaan aikaan lentokentällä yksityiskone laskeutui. Talia ja muutama aseistautunut hanttapuli oli vastassa. Koneesta laskeutui mies jossa oli jotain mystistä ja itämaista julmuutta. Hänellä oli jo hieman harmaat mustat hiukset ja leukaparta. Hänen ihonsa vivahti oliiviin ja silmät olivat kuin käärmeellä kylmät ja julmat. Hän oli pukeutunut kuin arabialainen ruhtinas. Talia kumarsi miehen tullessa hänen luokseen.
- Tervetuloa Chicagoon isä, hän sanoi.
Ra's katsoi tytärtään hyväksyvästi.
- Ilo nähdä sinua, rakkaani. Onko suunnitelma aika taulussa, hän kysyi.
- Kyllä, isä. Hiiret ovat kaikki enemmän tai vähemmän poissa pelistä ja etsivä säntäilee muiden konnien perässä, Talia kertoi.
Ra's nyökkäsi ja käveli Talian kanssa autolle.
- Mitä teemme avustajamme kanssa? Hän ei ole vielä alkanut epäillä mitään mutta se on vain ajan kysymys, Talia kysyi.
Ra's ei heti vastannut mutta sanoi hetken mietittyään:
- Lähettäkäämme hänelle pikku lahja.

58. Osa. Naurua kerrakseen
Paljon myöhemmin Santtu ja Vinski olivat palanneet tulostaululle. Loput sankaritiimiistä olivat jo paikalla.
- Vinski! Ootko ehjänä? Turbo huudahti.
- Jeah. Joskin kiitos siitä kyl kuuluu kyl meidän mekaanikkomimmille, Vinski virnisti.
Santtu yritti näyttää vaatimattomalta. Voimakolmikko ilmaantui myös paikalle.
- Mitään uutta? Moto kysyi.
Batman puisti päätään.
- Roistot ovat peittäneet jälkensä harvinaisen hyvin. Olen kuitenkin aika varma että Leipäjuusto joukkoineen auttaa heitä, hän sanoi.
- Eiköhän sit lähetä kuulustelemaan kuhaa, Vinski naurahti ja naksutteli rystysiään.
Santtu oli aikeissa avata suunsa mutta Turbo ja Moto olivat jo valmiina lähtemään mukaan.
- Me ollaan mukana. On vähän kana kynittävänä sen konnalauman kanssa, Moto totesi ja nousi ylös.
Siteet hänen rintansa ympärillä kertoivat kyllä muuta mutta harmaa jättiläinen ei antanut kivun häiritä. Turbo nyökkäsi ja pojat loikkasivat prätkien selkään.
- Ja eiku..., Turbo aloitti.
- HANAT AUKI!!! kolmikko kailotti ja kaahasi batmobilen perään.
Santtu ja Batgirl jäivät katselemaan menoa.
- Noi kolme on ihan kaheleita, Batgirl sanoi.
- Älä muuta virka, Santtu totesi virnistäen.
- Ei kun todella. Arkhamin tapaukset eivät ole mitään pikkunilkkejä. Ne on pahimman luokan sekopäitä, Batgirl sanoi.
- Tuli sekin kyllä huomattua, Santtu totesi.

Paljon myöhemmin sankaritiimi pääsi Leipäjuuston tornille. Ihme kyllä tällä kertaa ei vastassa ollut pataljoonaa hanttapuleja ja Rasvanahakaa. Torni oli hiljainen kuin hauta.
- Vau! Onks konnat lähteny lomalle vai miks tääl on näin hiljaista? Vinski ihmetteli.
- Jokin on pielessä. En pidä tästä, Batman ja Turbo sanoivat melkein yhtä aikaa.
- Tsekataan labra, Moto ehdotti.
Labra oli muuten pimeänä mutta Nuikki nojasi tietokoneen edessä pöytään kuin nukkuisi.
- Heh tsekatkaas kun tiedemies ottaa rokulii, Vinski vitsaili.
Moto meni lähemmäs ja yritti ravistella Nuikin hereille. Nuikin kroppa retkahti hervottomana taaksepäin ja Moto peräytyi järkyttyneenä. Nuikin naama oli vääntynyt mitä mielipuolisimpaan virneeseen. Batman riensi paikalle ja tarkisti hullun tiedemiehen pulssin.
- Hän on vielä elossa. Tämän pitäisi auttaa, hän sanoi ja ruiskutti Nuikin suoneen vastamyrkkyä.
- Mitä sil on tapahtunu? Vinski kysyi.
- Jokerimyrkkyä. Se aiheuttaa uhrilleen hervottoman naurun puuskan ja lopulta päättyy kammottavaan virneeseen, Batman selitti.
- Eli sanalla sanoen..., Turbo tarkensi.
- Uhri kuolee nauruun, Robin vahvisti.
Hiiret tuijottivat Nuikkia järkyttyneinä. Nuikki oli siis melkein nauranut itsensä hengiltä. Arkhamin tapukset olivat todellakin kaukana heidän peruskonnistaan. Samassa tilan täytti sekopäinen naurunremakka jolle ei meinannut tulla loppua.
- Se tulee toimistosta. Sen täytyy olla Leipis, Moto sanoi ja sankarit säntäsivät ulos labrasta.
Toimistossa heitä tervehti järkyttävä näky. Leipäjuusto makasi lattialla hekottaen kuin viimeistä päivää. Batman riensi hänen luokseen ja antoi nopeasti vastamyrkkyä. Naurunremakka vaimeni hieman mutta ei vielä lakannut.
- Mitähähähä te rotat täällähähäh teette? Leipäjuusto onnistui joten kuten kysyttyä.
- Halutaan teitoja. Miks sä järkkäsit sen joukkopaon Arkhamista? Turbo kysyi.
- Ehehehen se minähähähä ollut. Se porukka itse työntyi tänne, Leipäjuusto selitti yhä hihittäen.
Batman tarttui Leipäjuustoa rinnuksista.
- Haluan tietää kuka on tämän jutun aivot. Jos sinä et ole niin kuka on? hän kysyi uhkaavasti.
Leipäjuusto näytti pelästyneeltä mutta kikatti yhä.
- Se- se on Rahahaha' s Al Ghul, hän änkytti.
Batman pudotti läskin plutolaisen maahan ja kääntyi ympäri.
- Selvän teki. Nyt mentiin, hän sanoi.

59. Osa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita
Hieman myöhemmin sankaritiimi kaahasi jo pitkin Chicagon katuja.
- Tota kuka tää Ra's Al Ghul on? Vinski kysyi.
- Hän on vaarallisin terroristijohtaja maailmassa. Hän on vannonut kitkevänsä luontoa saastuttavan ihmisrodun planeetalta keinolla millä hyvänsä. Sen lisäksi hän on kuolematon, Batman kertoi.
Moto vihelsi. Pahispomo olikin aika kova tyyppi. Toisaalta niinhän olivat kaikki konnat olleet tähän mennessä.
- Joten mist me löydetään se? Vinski kysyi.
- Vain yksi paikka voi olla mahdollinen. Tehdasalueelta on pakko löytyä jotain infoa, Robin sanoi.
Sankarit suuntasivat suoraan tehdasalueelle.

60. Osa. Kohtalokas konnankoukku
- Hajaannutaan. Niin löydämme heidät varmemmin, Batman sanoi ja muut nyökkäsivät.
Moto lähti ajamaan pitkin yhtä kujaa kun hän äkkiä kuuli naisen läpitunkevan kirkaisun:
- Ei! Älkää! Apua!
Moto kääntyi nopeasti äänen suuntaan ja syöksyi hätiin. Kolme roistoa oli hyökännyt nuoren naisen kimppuun. Luutavasti aikomuksenaan ryöstää tämä.
- Hei, eiks äiti opettanu et toisia ei saa kiusata? hän kysyi ja nousi prätkän selästä.
Konnat kääntyivät katsomaan äänen suuntaan ja nähdessään Moton kävivät miltei yhtenä rynnäkkönä hyökkäykseen. Motolla ei kuitenkaan mennyt kauan heidän rökityksessään.
- No siinä ei menny kauan, hän tuumasi ja kääntyi sitten naisen puoleen.
- Oletteko..., pidemmälle Moto ei päässyt sillä nainen iski valtavalla vasaralla. Moto lensi seinään ja valui tajuttomana roskatynnyrien sekaan. Nainen päästään baskerin johon oli yhdistetty vaalea peruukki ja aurinkolasit.
- Kauniita unia, tumpelo, Harley naurahti.

61. Osa. Miten sarjiksia tehdään... Jokerin tyyliin
Paljon myöhemmin Moto alkoi palata hitaasti tajuihinsa. Hän kuuli alitajuisesti jonkun höpisevän yksikseen:
- Katotaas kädet on kaksissa kahleissa, samoin jalat, lukitsin sen metallikouran ja tsekkasin kolmeen kertaan kaikki vaatteet.
- Uuh missä? Moto mumisi pää yhä pökerryksissä tainnuttavasta tärskystä.
- Ai sä oot vihdoin hereillä. Jukra se isku pitkin sut tosi pitkään pimeenä. Toisaalta sä oot roikkunu siinä jo vartin pää alaspäin niin et kaikki se päähän pakkautunu veri tekee susta tietty hiukan velton. Joo en usko sun selviävän tästä kovinkaan nopeesti, Harley totesi vilkaistessaan ylös suunnitelma papereistaan.
Moto puisteli päätään yrittäen saada päänsä selväksi ja tajusi sitten roikkuvansa ylösalaisin piraija-alataan yllä täysissä kahleissa. Hän yritti hetken vapautua ketjuista mutta tajusi nopeasti sen olevan toivotonta. Moto katsoi Harleya.
- Miks sä teet tän? hän kysyi.
- Koska haluan vain päästä teistä eroon et pääsen vihdoin yhteen oman kultsini kanssa, Harley sanoi hymyillen haaveellisesti.
Moto tuijotti Harleya hetken hämmästyneenä.
- Et kai sä meinaa et sä ja Jokeri? hän kysyi.
- Nappiin, hiiru, Harley totesi.
- Oi äiti, Moto mutisi.

62. Osa. Vihollisten ympäröimänä
Hieman myöhemmin Batman, Robin, Turbo ja Vinski kerääntyivät uudestaan tehdasalueen keskellä. Moto oli kateissa.
- Se ei vastaa radioon. Jotain on pielessä, Turbo sanoi.
- Aavistan pahaa, Batman sanoi.
Juuri silloin heidän ylleen lankesi suurivarjo. Erään varaston katolla seisoi valtava korsto joka oli pukeutunut kuin meksikolainen show-painija. Turbo voihkaisi.
- Ei tuo korsto, hän ähkäisi.
Vinski vilkaisi häntä kysyvänä.
- Tunneks sä ton korston? hän kysyi.
- No sen verran et se iski multa tajut kankaalle, Turbo totesi.
- Bane, Batman murahti.
- Aivan oikein Batman. Tapaamme siis jälleen, Bane sanoi ja loikkasi alas varaston katolta.
Alas tulon jysähdys oli sen verran vahva että se kaatoi koko porukan.

63. Osa. Turmion tuulet
Bane kävi nopeasti hyökkäykseen. Hän yritti iskeä sankareita mutta nämä ehtivät nopeasti pois alta.
- Joten miten me kaadetaan toi karpaasi? Turbo kysyi.
- Odota sopivaa tilaisuutta ja iske. Banen heikkokohta on venomputket, Batman neuvoi.
Turbo nyökkäsi ja huomasi Banen kiinnittäneen huomionsa Vinskiin. Hän otti muutaman nopean juoksuaskeleen ja loikkasi Banen niskaan. Bane yritti saada Turbon niskastaan samalla kun tämä yritti päästä käsiksi putkeen joka kulki korston hanskasta niskaan. Turbo kytki hanskansa zernotpäälle ja iski putken irti. Bane alkoi karjua ja putosi polvileen pidellen päätään. Hän vajosi tajuttomana maahan vihreään lätäkköön. Sankarit kerääntyivät lyödyn korston ympärille.
- Mitä toi vihree kama on? Vinski kysyi.
- Venomia. Se kasvattaa Banen lihaksia entisestään ja tekee hänestä vielä vahvemman, Batman selitti.
Turbo ja Vinski vilkaisivat toisiaan. Nämä konnat olivat tosi pahoja tapauksia. Sankaritiimi jatkoi matkaa. Heidän olisi löydettävä Moto ja Pysäytettävä Ra's. Jonkin ajan kuluttua heidät pysäytti omituinen näky. Keskellä tietä oli violettilaatikko jossa oli vihreitä kysymysmerkkejä.

64. Osa. Arvuuttajan tempaukset
- Mikä ihme toi on? Vinski kysyi.
- Arvuuttajan vihjelaatikko. Varovasti. Hänellä on aina jokin jekku hihassaan, Batman sanoi.
Turbo nousi prätkän selästä ja käveli laatikon luo. Hän nosti varovasti kantta. Laatikossa oli tablettitietokone. Turbo otti tabletin käteensä. Muut tulivat lähemmäs. Sitten tablettiin tuli eloa. Vihreään ja violettiin pukeutunut mies yritti ilmiselvästi saada videokameraa kuvaamaan.
- Onks tää päällä? On? Hyvä. Tervehdys Batman ja sinun apunasi olevat pikkuhiirulaiset. Olette kenties hetkisen haeskelleet isokokoista kaverianne. No yllätys yllätys hän on tässä, mies sanoi ja siirtyi sitten pois kuvasta näyttäen Motoa joka roikkui pää alaspäin piraija-altaan yllä.
Turbon ja vinskin silmät laajenivat järkytyksestä.
- Nappiin arvattu hiirut. Hän on meillä vankinamme. Jos haluatte nähdä hänet vielä yhtenä palana tulkaa hakemaan, mies sanoi ja sitten video katkesi.
Vinski puristi kätensä nyrkkiin.
- Mitä me venataan? Mennään pistään noi hyypiöt matalaks, hän sanoi ja naksutteli rystysiään.
Batman katsoi häntä.
- Tarvitsemme suunnitelman. Suoraan taisteluun syöksyminen on liian vaarallista. Vatustajamme ovat hulluja pahimmasta päästä, hän sanoi.
- No se tuli jo todistettua, Vinski totesi ja loikkasi prätkän selkään.

65. Osa. Myrkky vastaan myrkky
- Oon kyl samaa mieltä Batmanin kanssa. Me ei olla kohdattu ennen näin kovia konnia. Jos me ei tehdä suunnitelmaa se voi viedä Moton hengen, Turbo sanoi.
Vinski huokaisi turhautuneesti ja kääntyi muihin päin.
- No olkoon. Eli mitä siis ehdotat? hän kysyi.
Samaan aikaan varastossa, jossa Motoa pidettiin vankina, konnat olivat kokoontuneet neuvonpitoon. Pingviini ja Bane olivat myös paikalla. Konnat eivät olleet ehtineet kunnolla edes vauhtiin kun varaston ovet avautuivat ja sissän astui Ra's Al Ghul perässään Talia.
- Kaikki paikalla? Hyvä. Nyt voimme aloittaa operaation "Lepakosta eroon lopullisesti", Ra's sanoi.
- Ei tuu onnistuun jos jätkistä on kyse, Moto ärähti ja yritti päästä ketjuista irti.

66. Osa. Kaksitahoinen juttu
Kaksinaama katsoi Motoa mietteliäästi ja heitti kolikkonsa ilmaan. Sitten hän nappasi kolikon ja katsoi kumpi puoli tuli kääntäen katseensa muihin roistoihin.
- Meidän kannattaa pistää tuo rotta kalojen ruuaaksi ennen kuin se äityy yhtään äänekkäämmäksi, hän murahti.
- Ei, Ra's sanoi.
Kaikki katsoivat demonin päätä hieman kummastuneena.
- Miten niin ei? Tuo jyrsijä houkuttelee kaikki sankarit tänne yhtä varmasti kuin Arvuuttajan vihjeboxi, Hugo ihmetteli.
- Hei! Arvuuttaja huudahti.
- He tulevat tänne. Se on osa suunnitelmaa, Ra's sanoi.

67. Osa. Yön ritarin paluu
Kissanainen vilkuili ympärilleen ja katsoi sitten Motoa joka irvisti raivoisasti. Hän mietti jonkin aikaa mitä tekisi. Konnien takaa oli vaikea päästä läpi kertomaan Batmanille tilanteesta. Ainoa mahdollisuus olisi puhua Talialle järkeä jos hänet nyt saisi käännytettyä isäänsä vastaan. Samaan aikaan katolla Santtu ja Batgirl tarkkailivat tilannetta kattoikkunan kautta. Santulla oli naamioidun prätkämimmin puvussa. Tytöt katsoivat toisiaan hieman huolestuneena.
- Okei, mitäs nyt tehdään? Santtu kysyi.
- En tiedä. Voimakaksikon ja sun Prätkähiirten avusta ois nyt kyl hyötyä, Batgirl totesi.

68. Osa. Yhteistyötä
- Kelpaako apu, kuului silloin Robinin ääni.
Tytöt katsoivat äänen suuntaan ja Ihmepoika todellakin seisoi katolla nojaten ilmastointilaitteeseen. Robin virnisti huvittuneesti ja käveli tyttöjen luo.
- Mikä tilanne? hän kysyi.
- Hankala. Pahiksia suorastaan parveilee ja Moto on aika ahtaalla, Santtu totesi.
- Ei hätää. Meillä on suunnitelma valmiina, Robin sanoi huvittuneesti hymyillen.
Tytöt katsoivat Robinia hieman kummastuneena.

69. Osa. Kuolema Tokiosta
Ennen kuin Robin ennätti selittää katolle ilmestyi iso näärä ninjoja.
- Ra'sin ninjoja. Olkaa valmiina, Robin sanoi ja kolmikko kerääntyi selät vastakkain.
- Joten mikä on suunnitelma? Batgirl kysyi.
- Me pidetään kätyrit kiireisinä ja Batman ja jätkät hoitelee pääkonnat sisällä, Robin sanoi.
Tytöt nyökkäsivät ja kävivät hyökkäykseen.
Varaston ovilla oli Killer crocin vuoro olla vahdissa.
- No just. Mä olen porukan painija ja mihin mut pistetään? Vahdiks, hän murisi ja repäisi samalla hampaillaan turskalta pään irti.
- Jep niinhän se on aina. Voimakkaimmat saa aina tylsimmät hommat, kuului silloin tuttu ääni ja Killer croc kääntyi ympäri.
Läheisen kujan suulla seisoi Vinski nojaten seinään kädet ristissä rinnalla. Killer croc pudotti kalaämpärinsä ja ryntäsi kohti Vinskiä, mutta ei ollut odottanut saavansa naamaansa Batmanin nyrkkiä. krokotiilimies kaatui tyrmättynä maahan.
- Viis, neljä, kolme, kaks, yks. Sä hävisit. Ding Ding! Vinski vitsaili ja Batman puisteli päätään.

70. Osa. Taistelun aika
Turbo, Vinski ja Batman sujahtivat sisälle varastoon. Sisällä oli lisää vartijoita. Arvuuttaja ja Mr Nice. Kolmikko piiloutui pakkilaatikoiden taakse. Batman näytti käsimerkillä mitä Turbon piti tehdä ja tämä nyökkäsi. Turbo veti vyöltään savukranaatin ja heitti sen kohti konnia.
- Ja kun sanon että oikea suora tarkoitan oikea suora, Arvuuttaja sanoi juuri kun kranaatti lensi heidän jalkojensa juureen.
Kranaatti laukesi ja Arvuuttaja ja Mr Nice alkoivat kakoa. Batman syöksyi hyökkäykseen ja teilasi kummankin. Ra's seurasi tilannetta valvoontakameroiden välityksellä.
- He ovat siis saapuneet, hän sanoi.
- Mitä teemme isä? Talia kysyi.
Ra's vilkaisi tytärtään olkansa yli.
- Annetaan Linnunpelätin näyttää kyntensä, hän totesi.
Kolmikko oli ryhtynyt jatkamaan matkaa kun äkkiä kaikki tuntui vääristyvän. Vihreä usva täytti tilan. Turbo ja Vinski vilkaisivat toisiaan ja tajusivat etteivät nähneet ketään. Ilmasta alkoi kuulua suorastaan demoninen nauru.
- Tervetuloa pahimpaan painajaiseenne jyrsijät, Linnunpelätti ilkkui.

71. Osa. Linnunpelätin otteessa
Turbo katseli ympärilleen ja huomasi sitten jotain kauempana. Hahmo näytti naishiireltä jolla oli hiekanvärinen turkki ja musta tukka.
- Minni! Turbo huudahti ja riensi Minnin luo.
Minni makasi maassa henkihieverissä ja hänen vieressään lojui jokin lääke purkki. Turbo nosti purkin käteensä mutta ei saanut etiketistä selvää. Hän kääntyi Minnin puoleen ja nosti tämän päätä.
- Minni, Turbo sanoi ja yritti saada häntä virkoamaan.
Minni avasi heikosti silmänsä ja katsoi Turboa.
- Turbo? hän kysyi.
- Minni. Mitä tapahtu? Turbo yritti epätoivoisesti saada tolkkua tilanteesta.
- Miks? Minni henkäisi ja sulki silmänsä uudestaan.
Sitten Turbo huomasi jotain. Minni ei hengittänyt.
- Minni. Minni! Ei! Minni herää! Älä jätä mua! Minni! hän huusi epätoivoisena.
Vinskin tilanne ei ollut sen parempi kuin Turbon. Hän joutui elämään uudestaan Marsin viimeisen taistelun pienin muutoksin. Masi tarttui Anniin ja ampui häntä jalkaan. Vinski putosi polvilleen kivusta irvistäen ja katsoi mielipuolisesti nauravaa Masia.
- Te luuserit hävisitte, Masi sanoi ja käänsi pistoolin piipun osoittamaan Vinskin otsaa.
Batman oli kuitenkin osannut varautua kaasuhyökkäykseen ja veti kasvoilleen kaasunaamarin. Hän katseli ympärilleen ja huomasi pakkilaatikoiden seassa savukoneen josta vihreä usva oli lähtöisin. Linnunpelätti hykerteli nähdessään Turbon ja Vinskin kärvistelevän pahimpien painajaistensa armoilla.
- Heh heh. Se iso harmaa oli jo loistava tesikohde mutta aina vain paranee, hän naureskeli.
- Jotain taisi unohtua, kuului hänen takaansa.
Linnunpelätti kääntyi katsomaan taakseen ja hänen naamansa venähti melkoisesti kun hän näki Batmanin takanaan. Turbo ja Vinski olivat yhä hallusinnaetioidensa vallassa kun he äkkiä havahtuivat todellisuuteen.
- Mitä just tapahtu? Vinski kysyi.
- En tiedä mut Minni kuoli mun käsivarsille, Turbo sanoi.
- Tässä on syyllinen, Batman totesi ja heitti hiirten jalkojen juureen tyrmätyn Linnunpelätin.

72. Osa. Taistelu käyntiin
Linnunpelätti puisteli hetken päätään palatessaan tajuihinsa. Häneltä tyttömäinen huuto kun hän huomasi roikkuvansa pää alaspäin kattopalkista. Hänen edessään seisoivat ketkäs muutkaan kuin Batman, Turbo ja Vinski.
- No niin Crane. On aika puhua, Batman sanoi.
- Hah! Minusta ette saa irti mitään. Olen itse pelon herra, Linnunpelätti ilkkui kunnes Turbo kiskaisi naamarin hänen päästään.
- Kuules kaveri. Tän naamarin alla sä et ole sen pelottavampi kuin pikkulintu, hän hymähti.
Linnunpelätti näytti epävarmalta mutta ei ehtinyt sanoa mitään kun kaiuttimista alkoi kuulua Ra'sin ääni:
- Tervehdys etsivä. Arvelinkin sinun pian löytävän tukikohtani.
- Jätä tämä pelleily Ra's ja kohtaa minut kuin mies, Batman sanoi.
- Saat kohdata minut jos selviät seuraavasta vastustajasta. Luulakseni hän haluaa uusintaottelun, Ra's totesi kun palkkien päältä alas loikkasi Bane.
- Ei taas tota, Vinski älähti

73. Osa. Tuhon tuulet
Bane kävi nopeasti hyökkäykseen. Nopeammin kuin olisi siitä valtavasta ruhosta päätellyt. Batman ja Turbo ehtivät väistää mutta Vinski oli hitaampi. Bane tarrasi valkoista hiirtä niskasta ja heilautti päänsä yläpuolelle. Vinski tuijotti kauhistuneena Banea joka virnisti häijysti.
- Minä murskaan sinut, hän sanoi ja aikoi jo iskeä hänet selkä edellä polveaan vasten, kun Turbo ja Batman onnistuivat taklaamaan hänet.
Vinski putosi lattialle ja katsoi sitten taakseen. Turbo ja Batman yrittivät pitää Banen lattiassa, mutta valtava korsto sai heidät nopeasti päältään. Ennen kuin hän kuitenkaan ehti pystyyn, Vinski säntäsi paikalle ja katkaisi venom-putken. Bane karjaisi tuskasta ja putosi polvilleen. Turbo loikkasi pystyyn ja kolautti Banea leukaan niin että korsto lensi taaksepäin vajoten tajuttomana lattialle.
- Huh! Toi konna on tosi paha vastus, Vinski huomautti otsaansa pyyhkien.
- Älä muuta sano. Tuo roisto on jo kerran rikkonut selkäni, Batman totesi.
- Mitä?! Turbo ja Vinski älähtivät yhteen ääneen.

74. Osa. Myrkkyä ja muratteja
Piraja-altaalla Harley ja Myrkkymuratti olivat juttelivat kuin pari teinityttöä. Moto roikkui yhä pää alaspäin, mutta yritti saada häntänsä liikkeelle ketjujen välistä. Ketjut olivat aika tiukalla, mutta hänen onnistui saada hännänpäänsä ketjujen lukkoon.
- Jos mä vaan saan, Moto ajatteli kieli keskellä suuta ja otsalla hikipisaroita.
Juuri silloin Myrkkymuratin puhelin soi ja hän veti sen lanteeltaan.
- No? Myrkkymuratti sanoi.
- Mikä tilanne? kuului outo ääni.
- No sanoisin että rotta on raskaasti kiinni, Myrkkymuratti totesi vilkaisten Motoa joka oli pysähtynyt tiirikoinnissa.

75. Osa. Panttivankitilanne
Myrkkymuratti kääntyi Motoon päin ja katseli häntä pää kallellaan.
- Seuraavana on minun vuoroni. Hoitelen ne hiirut ja lepakon ennen kuin ehdit sanoa mangolia, Hän sanoi ja sulki kännykän.
Sitten Myrkkymuratti kääntyi Harleyn puoleen.
- Vahdi hiirulaista äläkä anna hänen päästä päähäsi, hän totesi tympääntyneesti.
Harley veti käden lippaan ja seisoi asennossa. Moto pyöritteli silmiään ja puisteli päätään kun naiset erkanivat.